[Huomio 23.8.2007: Näyttäisi siltä, että kännykkäsäteilyn haitallisuus ihmiseen on hyvin monimutkainen asia ja monien eri yhteisvaikutuksien tulos. Aivan selvästi tietyissä olosuhteissa haitallisuus on ilmeistä, mutta yleensä "normaaliolosuhteissa" terveyshaitat eivät näyttäisi ilmaantuvan suurimmalle osalle käyttäjistä useampienkaan vuosien altistuksen jälkeen. Kukaan ei toki tiedä mitä tapahtuu kymmenien vuosien säteilytyksessä ja mitkä vaivat lopulta ovat kännykän sekä tukiasemien aiheuttamia. Muista haitallisuuteen vaikuttavista tekijöistä ei myöskään olla kovinkaan hyvin tietoisia, muuta kuin että niitä on. Suosittelen silti edelleen välttämään turhaa kännykän käyttöä, erityisesti lapsien kohdalla.]

Yksi suosituimmista nykyajan ns. "turhakkeista" on kännykkä. Kukaan ei sitä osannut haluta, ennen kuin se ilmestyi markkinoille ja vieläpä sopivan hintaisena. Nyt kaikilla on oltava kännykkä, eikä voisi kuvitellakaan uhmata omaa henkeään menemällä syrjäiselle kesämökille ilman kännykkää: mistä saisi avun, jos jotain tapahtuisi? Kysymys, jota ei aikaisemmin koskaan esitetty, on nyt arkipäivää. Onko ihmishenki todella niin kallisarvoinen, että sen suojelemiseksi on rakennettava tuhansittain radiomastoja kaukaisimpaankin korpeen – puhumattakaan miljoonista kännyköistä ja niiden oheislaitteista, jotka eivät todellakaan ole ympäristöystävällisiä. Kännyköiden valmistus on myös usein eettisesti arveluttavaa, sillä niitä rakennellaan halpatyövoimamaissa, joissa palkkaus alittaa kaikki normit, eikä työoloissa ole kehumista. Samoin kännyköissä yleisesti käytetyn raaka-aineen kolumbiitti-tantaliitin kysyntä (tantaalikondensaattorit) mm. pitää käynnissä yhtä maailman pahimmista nykysodista, Kongon sisällissotaa.

Ironisinta argumentoinnissa kännyköiden ihmishenkiä säästävällä ominaisuudella onkin niiden itsensä aiheuttamat terveysriskit. Asiahan ei tietenkään ole vielä virallisesti niin eikä näin, mutta monissa maissa on saatu käytännön kokemuksen kautta riittävän varmaa näyttöä, ettei yleisesti hyväksyttyä tieteellistä vahvistusta ole tarvinnut odottaa ja niinpä useita rajoituksia on jo annettu – tosin Nokian huumaamassa Suomessa asiasta tuskin puhutaan. Itse kännykän aiheuttaman säteilyriskin lisäksi ovat erityisenä huolenaiheena olleet kännykkämaston antenneista lähtevän mikroaaltosäteilyn mahdolliset terveyshaitat. Tutkimuksissa eri puolilla maailmaa on todettu mikroaaltosäteilyn olevan erityisen haitallista kasvaville lapsille.

Ei pidä myöskään unohtaa varmasti jokaisen kännykänkäyttäjän tekemää huomiota: nykyiset kännykät kestävät merkkiin katsomatta luvattoman lyhyen ajan. Pahimmissa tapauksissa kännykkä vaihdetaan huollossa uuteen useita kertoja, mutta viat seuraavat aina mukana. Kestävää tekniikkaa osattaisiin kyllä tehdä, jos vaikka verrataan ensimmäisten kännyköiden toimivuuteen (toimivat vieläkin, yli 10 vuotta valmistuksesta) tai esim. avaruusteknologiaan, mikä toimii käsittämättömissä olosuhteissa kymmeniä vuosia. Kyse onkin halusta: kun ihminen pakotetaan vaihtamaan kännykkää usein, tehdään myöskin rahaa, mikä nykyään on ainoa todella merkityksellinen puoli asioista. Lisäksi uusien kännyköiden testaaminen kuluttajilla on paljon halvempaa, kuin perusteelliset testit tehtaalla (tämähän on tuttua myös eräiden tietokoneiden käyttöjärjestelmien kohdalla). 

Eli kuluttajia, meitä ihmisiä, käytetään hyväksi aivan sumeilematta ja me hölmöt vain nyökytämme ja ostamme jälleen uuden kännykän. Kaiken lisäksi vielä uskomme kännykän olevan välttämätön, vaikka se ei ole muuta kuin hauska lelu, joka hajoaa aina mahdollisuuden tullen. Haluammeko todella maksaa vuosittain vähintään 200e + puhelumaksut siitä ilosta, että tuhlaamme aikamme ja hermomme jatkuvaan huoltoliikkeissä juoksemiseen, takuuajoista kiistelemiseen, pelkäämme akun räjähtämistä, aikaansaamme itsellemme ja tuttavillemme aivokasvaimen, pilaamme maiseman radiomastoilla, kulutamme sähköä ja luonnonvaroja, saastutamme luontoa? Haluammeko edelleen häiritä lähistömme ihmisiä tympeästi piipittävillä luureilla ja kovaäänisillä keskusteluilla? Kännykkäbisneksessä pyörivät sadat miljardit eurot – voisikohan ne käyttää johonkin oikeasti hyvinvointiin johtavaan toimintaan?

Minä ja vaimoni ainakin päätimme jättää hölmöilyt sikseen ja myimme kännykkämme pois. Lankapuhelin on loistava kumppani puheviestintään, ja vähintäänkin riittävä.

~   ~   ~

* 14.8.2004 STT:n uutisen mukaan säteilyturvakeskuksen tutkimuksissa on löytynyt todisteita, että matkapuhelinten mikroaaltosäteilyllä olisi biologisia vaikutuksia. Kartoituksissa löytyi vimentin-niminen rakenneproteiini, joka muuttui matkapuhelimen säteilyn vaikutuksesta. Löytö vahvistaa vuoden 2002 tutkimushavaintoja, joiden mukaan kännyköiden säteily saattaa vaikuttaa solun tukirangan toimintaan. Tukiranka on tärkeä osa solun toiminnan ylläpitämiseksi.

~   ~   ~

Uutisia kännykkäsäteilyrintamalta

 

 

Poimintoja Voima-lehden 07/03 artikkelista:

·        Genevessä, Sveitsissä tuomioistuin päätti terveysnäkökohtiin vedoten määrätä gsm-antennit poistettaviksi useista asuintaloista. Päätöksen tukena olivat lääkärintodistukset, joiden mukaan asukkaiden oireet liittyivät gsm-antenneista tulevaan säteilyyn.

·        Ruotsissa Trelleborgin kunta kieltää kokonaan uusien kännykkämastojen rakentamisen. Päätöksessä viitataan siihen, ettei terveysriskeistä tiedetä tarpeeksi.

·        Espanjan Valladolidin kaupungissa vanhemmat pitivät lapsensa poissa koulusta sen jälkeen kun neljä koulun oppilasta oli sairastunut leukemiaan. Kyseisen koulun välittömässä läheisyydessä sijaitsee kännykkämastoja.

·        Ranskan Saint Cyrissä ollaan järkyttyneitä usean koululaisen menehdyttyä harvinaiseen aivosyöpään. Koulun katolla on kännykkämasto.

·        Espanjassa, Iso-Britanniassa, Norjassa, Ranskassa ja Venäjällä viranomaiset varoittavat lapsia käyttämästä kännykkää turhaan.

·        Monissa maissa kännykkäantenneja ei saa asentaa koulujen, päiväkotien, sairaaloiden tai vanhainkotien läheisyyteen.

·        Saksassa yli tuhat lääkäriä vaatii ns. Freiburg-vetoomuksessa kännykkäsäteilyn vähentämistä ja lasten kännykänkäytön kieltämistä.

·        Espanjassa yli 70 koulua kampanjoi koulujen läheisyydessä sijaitsevia kännykkämastoja vastaan. Espanjalaiset pyytävät tukea asialleen muilta kouluilta ympäri maailmaa.

·        Maailman terveysjärjestön WHO:n johtaja, Norjan entinen pääministeri Gro Harlem Brundtland, joka on siviiliammatiltaan lääkäri, on ilmoittanut olevansa yliherkkä kännykkäsäteilylle.

~   ~   ~