Suomi, ihmiskaupan luvattu maa?

Julkaistu Vihreässä polussa 15.3. 2005

 


Amnestyn vuosikokouksessa vieraillut presidentti Halonen painotti Suomen erityisinä haasteina naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä ihmiskauppaa. Myös käsitykset pakolaisuudesta kaipaavat viilaamista.
 
 
Suomi on vastikään varmistunut ihmiskaupan kauttakulkumaaksi. Amnestyn kokousväki tiedusteli presidentiltä, milloin Suomi aikoo ratifioida Palermon sopimuksen, joka on keskeinen ihmiskaupanvastainen kansainvälinen sopimus.

- Tieto kasvaa, hallitus ja ministeriöt keskustelevat. Suomi ei kuitenkaan ole tehnyt riittävästi. Pelkkä bussien käännytys takaisin Venäjälle ei riitä, vaan uhrit pitäisi saada pois ihmiskauppiaiden käsistä, totesi Halonen.

Ihmiskauppaan puuttumista vaikeuttavat EU-maiden erilaiset käsitykset vapaaehtoisesta ja pakotetusta prostituutiosta sekä prostituution laillisuudesta. Lisäksi ihmiskauppa on eri ilmiö kuin Suomen vanha ongelma, ns. lähialueprostituutio.

Halonen katsoo, että prostituutio on äärimmäisen harvoin vapaaehtoista. Jos vapaaehtoista prostituutiotakaan on vaikea halutessaan jättää, käytännössä kyse on pakkotilanteesta.

- Pelkkä katujen ja tilastojen siistiminen sekä omien tyttärien turvaaminen ei riitä. On myös nähty, että prostituution laillistaminen ei poista sen laitonta muotoa, totesi Halonen.

Seksinostajan kriminalisointikaan ei ole ongelmaton ratkaisu, joten Halosen mukaan sekä ostajaa että myyjää voitaisiin rangaista.
 
 
 
Pakolaiset kipupisteenä

Suomen toinen suuri kysymys ovat pakolaisten ihmisoikeudet.
- Ensimmäisellä sijalla on konfliktinratkaisu. Toisekseen, kun kyseessä ovat köyhät maat, niitä täytyy auttaa parantamaan pakolaisten oloja paikan päällä. Kolmantena ovat ne, jotka tarvitsevat turvaa kauempana kotoa, Halonen linjasi.

Ihmiskaupan myötä on syntynyt myös uusi pakolaiskysymys. Missä tilanteessa ihmiskauppiaiden käsistä pelastetulle uhrille myönnetään turvapaikka Suomesta?

Presidentti pahoitteli, että kansainvälistä pakolaissopimusta ei ole.
- Ihmisiä liikkuu paljon myös globalisaation myötä. Työn, köyhyyden tai hengenvaaran vuoksi liikkuvat ovat osa samaa suurta liikettä. Pakolaisuuden syyt ovat moninaistuneet ja suojelun tarvetta on moneen suuntaan, joten käsitykset pitäisi laittaa uusiksi, totesi Halonen.

Halosen mukaan turvapaikkahakemusten nopeassa käsittelyssä on samat ongelmat kuin muissakin nopeissa ratkaisuissa, kuten esimerkiksi nopean toiminnan joukoissa.
- Parempi olisi ottaa pari ihmistä liian löyhin perustein kuin palauttaa ihminen kuolemaan, hän linjasi.

Presidentti katsoo, että pakolaiset eivät ole uhka suomalaiselle kulttuurille.
- Suomalaista kulttuuria on suojeltava muuten kuin rajoituksin. Ei käy, että toivottaisimme vain sopivat ihmiset tervetulleiksi ja toivoisimme heidänkin lähtevän ennen kuin tulevat liian vanhoiksi työntekoon, Halonen sanoi.

Suomen kesto-ongelmina Halonen näki myös vähemmistöjen kuten saamelaisten oikeudet. Sen sijaan Euroopan romanifoorumin synty oli voitto vähemmistöjen oikeuksien toteuttamiselle. 
 
 
15.3.2005
Eija Nyyssönen
 
* Katso lisää Halosen vierailusta: Me toteutamme ihmisoikeudet!
 
* Amnesty International, Suomen osasto
 
* Vihreän polun julkaisu: Suomi, ihmiskaupan luvattu maa?

Eija Nyyssönen