Pääskyset elämän oppaina
 
 
Joidenkin kauniiden keskikesän päivien jälkeen räystäspääskyjen poikaset innostuvat suurina parvina leikkisään lentelyyn ja hyönteisten pyydystelyyn. Pääskyt ovat tavattoman vikkeliä ja ihailtavan taitavia lentäjiä. Etenkin räystäspääskyillä tätä taitoa tarvitaan, sillä ne käyttävät ravinnokseen ainoastaan lentäviä hyönteisiä.
 
Räystäspääskyjen kimeä ääntely kuuluu kauemmaksikin, varsinkin kun kyseessä on useiden kymmenien pääskyjen parvi. Ilmassa on iloisen leikkisyyden ja elämänmyönteisyyden tuntua - kirjaimellisesti. Näillä ilmailualan erikoisammattilaisilla näyttää totisesti olevan elämä kohdallaan. Esimerkiksi kaupungin laitojen kerrostaloasukkaat voivat päivittäin seurata poikasten leikkimielistä kisaamista: skriit, skriit ja taas vilahtaa tuuletusikkunan lähistöltä pääskyparvi. Joskus kyseessä on formulamaiset maratonit, jolloin lintuveikkoset kelaavat hurjaa vauhtia kerrostalon ympäri kymmeniä kertoja peräkkäin, ja jostain syystä aina myötäpäivään.
 
Miksi ihmisten elämä tuntuu niin kovin usein eroavan näiden pääskyjen arjesta? Monesti varsinkin lapsuuden vaihtuessa nuoruudeksi ja viimeistään kypsän aikuisiän täytyttyä elämästä tuntuu jäävän pois jotain vitaalista ja tärkeää. Arki muuttuu pitkälti ennalta määrätyksi rutiiniksi ja aikataulujen noudattamiseksi, eikä vapaa-aikanakaan olla enää rentoja ja vapaita, vaan jäykkiä ja vakavia, jatkuvan itsekontrollin alaisena.
 
Elämä muuttuu nopeasti yksinkertaisesta monimutkaiseksi valtavan päivittäisen tietomäärän käsittelemisen seurauksena. Kouluissa opimme lokeroimaan kaikki mahdolliset asiat tarkasti jäsenneltyihin laatikoihin sekä antamaan jokaiselle seikalle sille määrätyn nimilapun. Puhumattakaan lukemattomista ongelmista ja harmeista, jotka kuuluvat vakiona kaikkien ihmisten päivittäiseen elämään. Pääskyillä elämä on pääasiassa leikkimistä, ruokailua, pesän rakennusta, sosiaalista seurustelua, nukkumista ja elämästä nauttimista. Lyhyesti sanottuna se sisältää kaiken oleellisen. Yksinkertainen elämä on yksinkertaista, mutta myös äärimmäisen vapaata ja mahdollisuuksia täynnä olevaa ajan virtaa.
 
Hyötyvätkö ihmiset jotain epäoleellisuuksista? Jos voidaan sanoa niiden antavan jotakin, voidaan myös yhtä usein sanoa niillä olevan toinenkin puoli, joka vähintäänkin kumoaa saavutetun hyödyn. Jatkuvassa uusien tavaroiden ja kokemusten virrassa on kuitenkin mahdollista säilyttää illuusio voiton puolelle jäämisestä, sillä vuorovaikutussuhteiden seuraaminen muodostuu mammuttimaisessa ja byrokraattisessa yhteiskuntien verkostossa varsin ongelmalliseksi, ellei jopa mahdottomaksi.
 
Pian nämä räystäspääskyt aloittelevat muuttoa eteläiseen Afrikkaan ja leikin äänet vaimenevat. Kun asuin vielä jokin aikaa sitten kaupungin keskustassa, en koskaan kuullut enkä nähnyt pääskyjä kotini lähistöllä - enkä juuri muitakaan eläimiä. Ainoa mitä liikenteen taustamelun seasta kuulin, olivat monenlaiset koneet ja laitteet, jotka päivästä toiseen jaksoivat muistuttaa olemassaolostaan. Viikonloppuisin oli hyvät mahdollisuudet onnistua kuulemaan juopuneiden ihmisten kiekumista ja korttelirallikuskien kiihdyttelyautojen ulvontaa. Suurempien kaupunkien keskustoja ei ole ihmisiä varten rakennettu - eläimistä puhumattakaan.
 
  -  9.8.2004
 
* Vihreän polun julkaisu: Pääskyset elämän oppaina

Henrik Varpiala