Tyyntä myrskyn edellä
 
 
Kävin jokin päivä sitten aamukävelyllä. Aamu oli mitä kaunein auringon loistaessa kirkkaana ja täyteläisenä, puiden oksat lehtineen siivilöivät auringonsäteet häkellyttävän lempeästi. Oli sunnuntai, joten kiireettömyys ja hiljaisuuskin olivat tavallista vahvemmin läsnä. Kaikki tuntui olevan valtakunnassa kohdallaan.
 
Kuitenkin toisaalta moni asia on maailmassa pahasti poskellaan. Miten hämmästyttävästi voikaan kaikki olla yhtä aikaa niin hyvin ja niin huonosti. Ei siis ole ihme, että moni elää niin kuin mitään ongelmaa maailmassa ei olisi koskaan ollutkaan. Näin huolettomasti elivät varmasti myös New Orleansin asukkaat ennen Yhdysvaltain historian tuhoisimman hurrikaanin osumista kohdalleen. Heilläkin oli kirjaimellisesti tyyntä myrskyn edellä. Leimaamalla yksittäiset myrskyt vielä "normaaleiksi" pyritään edelleen kieltämään, että ilmastonmuutos on jo käynnissä. Kuinka pettävää voikaan olla luottamus, ettei ihmisen piittaamattomuus luonnon hyvinvoinnista voisi vaikuttaa haitallisesti ihmiseen itseensä.
 
Toki suoraan kohti tulevaa junaakin voi olla vaikea ymmärtää väistää jos sulkee silmänsä ja korvansa. Ilmastonmuutoksen mm. myrskyjä voimistavasta vaikutuksesta on varoiteltu jo pitkään. Bushin hallinto on puolestaan valinnut linjauksen, jonka mukaan "globaalia ilmastonmuutosta ei kannata torjua, järkevämpää ja halvempaa on sopeutua siihen". Valitettavasti tämä linjaus vaikuttaa Yhdysvaltojen lisäksi koko planeettaan.
 
Viime aikoina uutisista onkin voitu jälleen kuulla ympäristömme tilan heikentymisestä. Siperian ikirouta on alkanut sulaa, Grönlannin jäätikön sulaminen on kiihtynyt edelleen, hirmumyrskyt sekä tulvat ovat lisääntyneet ja voimistuneet, metsäpalot ovat yleistyneet ja laajentuneet lisääntyneen kuivuuden takia, otsoniaukko on kasvanut jälleen. Eli ilmasto lämpenee ja äärisääilmiöt yleistyvät ihmisen toiminnan seurauksena - tietysti monien muiden ympäristö- ja muunlaisten ongelmien lisäksi.
 
Harvoja ihmisiä tällaiset uutiset jaksavat enää kiinnostaa, varsinkin kun niitä näkee yhä useammin. Moniko jaksaa enää surkutella Irakin itsemurhaiskuissakaan päivittäin kuolevia ihmisiä? Mieluummin vaihdetaan jo kanavaa. Puhumattakaan kehitysmaiden miljoonista nälkäänäkevistä, jotka hädin tuskin edes pääsevät enää uutisiin. Esimerkiksi tieto Siperian ikiroudan ja Grönlannin jäätikön sulamisesta ei vaikuta millään lailla valtaosaan ihmisistä, koska suoraa haittaa ja uhkaa ei koeta syntyvän itselle. Vaikka New Orleansiin osui Yhdysvaltain historian pahin hurrikaani ja tuhansia, ellei kymmeniätuhansia ihmisiä kuoli, ei suuri osa teollisuusmaiden väestöstä halua myöntää olevansa itsekin ennen pitkää potentiaalisia uhreja.
 
Nykyihminen ei näytä kovinkaan helpolla lähtevän muuttamaan materialistisia arvokäsityksiään. Olemme selvästikin kollektiivisesti päättäneet kokea nykyisen elintapamme vaikutukset sellaiseen pisteeseen asti, jolloin juuri kenellekään ei enää voi jäädä arvomaailmamme haittavaikutukset epäselviksi.
 
Siksipä ei tarvitsekaan olla maajussia kummempi ennustajaeukko, jotta voisi ennustaa jo seuraavan viiden vuoden sisällä olevan luvassa paljon vakavampiakin luonnonkatastrofeja. Ja pelkästään talouskasvun kiihdytysintoilu takaa sen, ettei keskivertoihmisen elämä ole ainakaan mielekkäämmäksi muuttumassa - jos siis jatkamme entiseen malliin. Tällaista kuullessaan ihmiset leimaavat kuulemansa helposti "maailmanlopun profetiaksi". Todisteet kuitenkin vahvistuvat jatkuvasti: aiemmin pelkkänä teoriana ollut ihmisen toiminnan vaikutus planeettamme ilmastoon käy yhä vakavammin huomioitavaksi konkreettiseksi tosiasiaksi. Silloin kun jo räpiköidään valtameressä ja hypotermia on aluillaan, ei ole kovinkaan hedelmällistä uskotella itselleen olevansa edelleen Titanicin kasinossa pelaamassa pokeria.
 
Haluan painottaa, ettei milloinkaan ole liian myöhäistä: mitä nopeammin muutamme elintapamme sitä ongelmattomampaa on elämisen jatkaminen tällä planeetalla. Valintanamme onkin kuinka syvällä kurjuudessa haluamme käydä kääntymässä - itse kääntyminen ei ole vaihtoehto, vain sen ajankohta. Jos aamulla on tyyntä ja kaunista, siitä voi ja kannattaa nauttia, mutta se ei vielä poista iltapäivän rajuilman mahdollisuutta - varsinkin kun aiheutamme niitä jatkuvasti lisää.
 
  -  7.9.2005
 
* YLE24 Uutiset: Tutkijat: Rajut sääilmiöt merkki kasvihuoneilmiöstä
 
* News Target: The Gullibility Factor Test
 
* Vihreän polun julkaisu: Tyyntä myrskyn edellä

Henrik Varpiala