- Kun kiireestä tuli hyve
-
-
- Kukaan ei sitä haluaisi, mutta kuitenkin sitä
ihannoidaan ja ylläpidetään – kiire. Kiire on lähes kaikkialla, ja se
myös näkyy ja tuntuu. Minne kaikilla on kiire ja miksi? "On vain
paljon asioita, jotka on hoidettava..." Kiire näkyy sinne tänne
säntäilevien ja stressaantuneiden ärtyisien ihmisten lisäksi myös
tavaroiden laadussa sekä psyykkisten sairauksien jatkuvana
lisääntymisenä.
-
- Mielenkiintoista kiireessä on sen jatkuva kiristyminen
nykyisessä "kehittyneessä" tai ainakin teknistyneessä
yhteiskunnassa. Meillä on käytössämme satojatuhansia tietokoneita, jotka
ovat tuplasti nopeampia kuin pari kolme vuotta sitten ja jotka suorittavat
useita miljoonia laskutoimituksia sekunnissa. Robotit ja muu automatiikka
hoitavat monia aiemmin ihmisille langenneita raskaita, pitkästyttäviä ja
vaarallisia työtehtäviä. Tuotantoa on siirretty paljolti Aasian
vapaakauppa-alueille, missä valmistuskustannukset ovat lähellä nollaa.
Yksityisautojen määrä lisääntyy jatkuvasti, jolloin vallitsevan
käsityksen mukaan kaikki pääsevät milloin vain mihin vain, helposti ja
kätevästi. Ostokset pystyy hoitamaan netissä ja kännykän avulla
asioita voi hoitaa milloin tahansa ja missä tahansa.
-
- Silti meillä on kiire; monella vieläpä pahempi kuin
koskaan aiemmin. Miksi? Koska kiireen ylläpitäminen on kaikin tavoin
taloudellisesti erittäin kannattavaa. Tekniikkaa hyödynnetään vain yhä
suurempien voittojen tavoitteluun ja entistä monimutkaisempien
viihdelaitteiden suunnitteluun, eikä suinkaan siirretä saavutettua
helpotusta lyhentämättömänä työntekijöille. Päinvastoin: työehtoja
tiukennetaan jatkuvasti ja monet tekevätkin jo usean työntekijän työt
alle yhden henkilön palkalla. Saavutetut hyödyt eivät siis jakaudu
tasapuolisesti, vaan kerääntyvät yhä harvemmille.
-
- Tehokkuuden tehostamisessa ja voittojen kasvattamisessa
ei ole mitään rajoja. Vaikka yhdellä henkilöllä voikin olla miljardeja
euroja käytettävissään, eikä hän edes aio niitä koskaan käyttää,
"on vain pidettävä pyörät pyörimässä" ja tahkottava lisää
ja lisää. Tosin kiireen suosioon on olemassa muitakin syitä, jotka
kylläkin kietoutuvat toinen toisiinsa.
-
- Koko yhteiskuntarakenne on kehittynyt kiirettä
vaalivaksi ja ylläpitäväksi. Sen voi havaita vaikkapa televisiota,
elokuvia, videopelejä ja radiota seuraamalla. Kaikesta välittyy todella
rauhaton tunnelma, teemat vaihtuvat nopeasti, kiperiä tilanteita, vilkkuvia
kuvia ja nopeatempoista musiikkia. Pitemmän päälle tämä tarttuu
ihmisiin ja koko elämästä tulee hektistä, rauhatonta ja loputonta eri
tilanteiden vaihtuvaa virtaamista. Kun lapsi kasvaa tällaisessa
ympäristössä, on seurauksena keskittymishäiriöitä kuten ADHD,
masennusta ja syrjäytymistä.
-
- Kiire on myös oiva väline, kun emme halua puuttua
tärkeisiin kysymyksiin ja kuitenkin maailma alkaa näyttää
merkityksettömältä ja vastenmieliseltä. Kiire peittää kätevästi
kaiken ajatteluun vaadittavan ajan ja se on yleisesti hyväksytty tekosyy
"olla ehtimättä" tekemään jotakin, ja kaiken lisäksi kiireen
luomaan tekosyyhyn on helppo uskoa itsekin. Kun on jatkuvasti tekemistä,
enemmän tai vähemmän pakollista, ei jää aikaa miettiä asioiden
vaikutuksia, mielekkyyttä tai laajempia kokonaisuuksia, vaan "kunhan pyörät pysyvät
pyörimässä". Sokerina pohjalla, kansalaisten jatkuva puuhasteluvimma
auttaa myös tehokkaasti kulutuksen lisäämisessä ja talouskasvun
kiihdyttämisessä.
-
- Nykykiireelle on myös tunnusomaista, ettei sitä ole
siellä missä sitä todella tarvittaisiin, kuten ilmastonmuutoksen
torjumisessa, ympäristönsuojelussa, ihmisoikeuskysymyksissä tai
vähävaraisten eli suurimman osan planeettamme asukkaiden ongelmien
ratkaisemisessa. Valta on harvoilla ja he ajavat toisten etuja vain siinä
määrin kuin se heitä itseään parhaiten hyödyttää.
-
- Kiireestä on siis tullut hyve, koska se pitää
yhteiskuntaamme pystyssä. Jos haluat päästä kiireestä eroon, olet
yhteiskuntaa vastaan. Yhteiskuntana meillä on kova kiire –
kiihdyttää
talouskasvua. Talouskasvun sanotaan olevan hyväksi kaikille ja ainoa
todella tavoittelemisen arvoinen asia. Kun katsotaan mitä maailmassa on
kokonaisuutena viime vuosina ja vuosikymmeninä tapahtunut, voidaan helposti
todeta talouden kasvaneen ja vähintään samassa määrin elämän
kurjistuneen. Minne meillä siis onkaan kiire?
-
- - 15.12.2005
-
- * Vihreän polun julkaisu: Kun
kiireestä tuli hyve
|