- Kasvien elämää
-
-
- Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että kasvitkin
ovat eläviä? "Tietenkin." Niin, mutta siis oikeasti eläviä -
kuten eläimet? Kasvit eivät ole vain vihertäviä tikkuja, jotka on tökitty
maahan törröttämään. Ne ovat omalla tavallaan lisääntyneet, kasvaneet
siemenestä tai muusta alkiosta ja päätyneet nykyiseen paikkaansa joko
luonnon avustuksella tai ihmisen sormeilun seurauksena. Jokainen kasvi on
yksilö: ne syntyvät, elävät oman
elämänsä ainutkertaisessa ympäristössä, jonka jälkeen kasvit kuolevat
ja niiden "ruumis" palautuu kiertoon muiden kasvien ja eläinten
raaka-aineeksi. Tästä näkökulmasta kasvien ja ihmisten välinen matka ei
ole kovinkaan pitkä.
-
- Entä oletko koskaan ollut kiitollinen yhdellekään
kasville? Syitä ainakin pitäisi löytyä loputtomiin. Lyhyesti sanottuna
maanpäällistä elämää ei olisi ilman kasveja, eikä siis
ihmisiäkään. Tarvitsemamme hengitysilman happi on peräisin kasveista,
samoin kuin kaikki ravintomme - myös liha. Kasvit ylläpitävät
ilmakehän ja maaperän vesikiertoa ja sitovat maaperää estäen eroosiota.
Kasvit poistavat myös ilman epäpuhtauksia, hidastavat ihmisen aiheuttamaa
ilmaston lämpenemistä, tarjoavat suojaa ja elintilaa monille eläimille ja
hyönteisille sekä tekevät esteettisen maiseman mahdolliseksi. Ja
tietenkin lisäksi monta muuta asiaa.
-
- Samoin voimme kiittää kasveja käytännössä
kaikista materiaaleista ja tavaroista mitä meillä on, sillä planeettamme
eniten käytettyjä energianlähteitä ovat öljy ja kivihiili, jotka ovat
muinaisten kasvien jäänteitä. Öljyä käyttäviä koneita tarvitaan
myös monien raaka-aineiden, kuten metallien, uraanin sekä aurinkopaneelien
raaka-aineiden louhintaan ja jalostamiseen. Öljyä tarvitaan myös muovien,
asfaltin, keinokuitujen ja monien muiden materiaalien valmistukseen. Puista
taas saamme rakennusmateriaaleja, kalusteita, paperia, lämpö- ja
sähköenergiaa. Monesti vesivoimaakin voitaisiin kiittää kasveista,
sillä kasvillisuuden puuttuminen vesivoimalan lähialueelta muuttaisi
todennäköisesti sateita siten, ettei vettä enää olisikaan
sähkövoimalan valjastamiseksi. Samoin tuulienergiassa on kasveilla oma
osuutensa.
-
- Yleisimpiä ruoka-aineitamme ovat mm. viljat, riisi,
maissi ja hirssi. Ravinnoksemme käytämme näiden ja monien muidenkin
kasvien siemeniä. Marjoista ja hedelmistä saamme ravintoa siementen
ympärille varastoituneesta energiasta. Myös vihannesten ja juuresten
sisältämä ravinto on usein varastoituneena tavalla tai toisella kasvin
lisääntymistä varten. Siemenet sisältävät uuden elämän
mahdollisuuden ja kokonaisen kasvin alun, joka taas voisi aikuisena tuottaa
tällaisia siemeniä kymmeniä, ellei tuhansia lisää. Melkein voisi sanoa,
että syömme kasvien lapsia. On melkoisen kunnioitettavaa uhrata
jälkeläisensä tai itsensä, jotta toinen olento voisi elää.
-
- Saamme siis kaiken tarvitsemamme ja haluamamme
kasveilta, joko suoraan tai välikäden kautta. Mutta mitä me kaikesta
tästä hyvästä teemme kasveille? Jätämme ne huomioimatta ja käytämme
niitä surutta hyväksi. Vaikka kasvit eivät osaisikaan kärsiä, niin
ihminen kyllä osaa ja valitettavasti myös joutuu kärsimään kasvien
huonovointisuuden seurauksista. Siten voimme nähdä oman tulevaisuutemme
raivattujen metsien raunioissa.
-
- YK on määritellyt ihmisille perusoikeudet. Tällaiset
oikeudet pitäisi määritellä myös kasveille ja eläimille, eikä
pelkästään siksi, että se olisi ihmisoikeuksien ja ekosysteemien etujen
mukaista, vaan koska kasveilla ja eläimillä on itseisarvo - aivan kuten
jokaisella ihmiselläkin.
-
- - 7.11.2004
-
- * Vihreän polun julkaisu: Kasvien
elämää
|