Oikeasti elämisen arvoiset asiat
 
 
Monesti haluamme kokea runsaasti jotain suurta, mahtavaa, erikoista, jännittävää, miellyttävää. Mutta mikä on lopulta suurta ja mikä pientä? Suurimmalle osalle ihmisistä on luultavasti pikkujuttu, että molemmat jalat ovat toimintakuntoiset, mutta jalkansa menettänyt antaisi melkein mitä tahansa saadakseen raajansa taas kuntoon. Joskus onkin hyvä todella pysähtyä miettimään, mitkä asiat tekevät elämästä mielekkään ja elämisen arvoisen.
 
Henkilökohtaisen vastauslistan antaminen voi olla kohtalaisen helppoa, mutta jos asiaan perehtyy syvemmälti, eivät asiat olekaan niin yksioikoisia. Elämän arvoisina asioina voi pitää esimerkiksi mielekästä työpaikkaa, hyvää terveyttä, sosiaalisia suhteita, onnellisuutta, riittävää rahamäärää, luontoa, luovuuden toteuttamista, onnistumisen kokemuksia, miellyttäviä tunteita, hyviä kirjoja ja elokuvia. Tärkeitä ja mukavia asioita kaikki, joiden kanssa jaksaa jo pitkälle. Mutta nämäkö tekevät elämästämme mielekkään?
 
Asioiden tärkeyttä miettiessä tulee herkästi ajateltua kaikkea mitä on saanut ja mitä on jäänyt saamatta. Sitten ajattelee, mitkä kokemuksista olivat miellyttäviä, joita haluaisi kokea jatkossakin. Tässä prosessissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta on hyvä huomata, miten erilaisella elämänhistorialla saataisiin aikaan aivan erilainen arvojärjestys. Siten ulkoisia olosuhteita paljon tärkeämpi asia on kunkin sisäinen maailma, jossa kaikki ulkoinen saa lopullisen merkityksensä ja arvostuksensa.
 
Elämän arvoisia asioita on yhtä paljon kuin on ihmisiäkin, eikä mikään vastaus ole väärä, sillä kokemus on aina henkilökohtainen. Tuo lista myös muuttuu elämäntilanteiden mukaan, varsinkin sen tärkeysjärjestys. Herääkin kysymys, mikä asia voi olla aidosti tärkeä, jos se voi olla joskus erittäin tärkeä ja toisinaan taas vähemmän tärkeä? On kaksi päätapaa arvostaa asioita: joko arvostamme jotakin sen takia, että meiltä puuttuu se, tai sitten arvostamme jotakin, joka meillä jo on ja tuottaa siten meille mielihyvää. Yleensä on helpointa arvostaa puuttuvia tai menetettyjä asioita, ja monesti meillä jo olevat asiat saavatkin aivan liian vähän arvostusta osakseen. Alamme helposti tottua hyvien asioiden läsnäoloon – tämä pätee etenkin tavaroiden kohdalla.
 
On kuitenkin olemassa yksi aidosti tärkeä ja elämisen arvoinen asia, jonka todellinen tärkeys ei vaihtele mistään ulkoisista olosuhteista ja siten se onkin ainoa oikeasti tärkeä asia: sinä itse. En puhu nyt egosta, enkä toisten huomiotta jättämisestä. Sinä olet se ainoa yksikkö, joka käsittelee saamiaan kokemuksia ja tietoa, ja myös päättää, mitkä asiat ovat tärkeitä ja mitkä eivät. Jos et pidä itseäsi tärkeänä, miten voisit pitää mitään tärkeänä? Kuulostaa ehkä turhan yksinkertaiselta, mutta tätä kannattaa miettiä.
 
Jotta itsensä arvostamisesta olisi oikeasti hyötyä, on myös ymmärrettävä oma suhteensa kaikkeen muuhun. Vaikka onkin tärkeä, ei ole silti tärkeämpi kuin kukaan muukaan, mutta ei myöskään vähemmän tärkeä. "Minä" on erottamaton osa suurta kokonaisuutta ja tuo osittuma on meidän mahdollisuutemme osallistua kokonaisuuden hyvinvoinnin ja positiivisen kehityksen rakentamiseen. Siten arvostaessamme itseämme arvostamme aivan kaikkea muutakin. Tätä kautta "suuri" ja "pieni" menettävät merkityksensä, sillä ne nähdään subjektiivisina ja suhteellisina käsitteinä, jotka ovat vain pelkkiä käsitteitä.
 
Jos arvostaa itseään yllä kuvatulla tavalla, on helppoa arvostaa niin elämän huippuhetkiä kuin elämän perusasioitakin. Kaikki asiat liittyvät toisiinsa saumattomasti, eikä niitä voi repiä toisistaan irralleen tarkasteltavaksi ja arvosteltavaksi. Kun katsoo kokonaisuutta avoimin silmin, voi huomata ettei ole olemassa tärkeitä ja vähemmän tärkeitä asioita – on vain elämä, joka olet sinä.
 
  -  21.7.2007

Henrik Varpiala