- Darwinin
kehitysoppi ajan tasalle
-
-
- Helsingin Sanomien vieraskynässä 1.7.2004
tulevaisuudentutkija Hazel Henderson kertoi Charles Darwinin
käsikirjoituksien uudelleen arvioinnista. Arvioinnin suorittanut
tiedemiesryhmä korostaa uudessa versiossa Darwinin teoriaa, jonka mukaan
ihmiskunnan evolutiivinen menestys ei ole niinkään peräisin kilpailun
periaatteesta, jossa vahvin jää eloon, vaan enemmänkin ihmisen kyvystä
liittoutua ja tehdä yhteistyötä.
-
- Mielestäni uutinen on erittäin myönteinen ja
tervetullut. Se antaa viitteitä syvälle juurtuneen ajatusmaailman
vähittäisen muutosprosessin edistymisestä. Kuitenkin on syytä
muistaa, että Darwinin teoria on luonnontieteellinen teoria, jota ei pitäisi
sellaisenaan soveltaa yhteiskuntaan.
-
- Kutakin
tiettyä ajanjaksoa on leimannut sille ominainen ilmapiiri, joka taas on
väistämättä vaikuttanut sen ajan johtopäätelmiin, olivatpa ne
tieteellisiä tai jotakin muuta lajia. Monesti yhteiskunnasta on
kohdistunut voimakas paine tiettyjen, esimerkiksi kilpailun ja syrjinnän
oikeuttavien lopputulosten todistamiseksi. Toiset lopputulokset on puolestaan jouduttu hylkäämään, koska ne
olisivat yksinkertaisesti aiheuttaneet liikaa kohua tai horjuttaneet
valtarakenteita. Esimerkiksi todisteita kännyköiden säteilyn
haitallisuudesta ei ole hyväksytty, vaan haitallisuuden
puolestakin puhuvat näytöt on leimattu moniselitteisiksi tai normaaleiksi. En
nyt julista kännyköitä vaaralliseksi, mutta aivan selviä
ristiriitaisuuksia eri tutkimusten kesken voidaan havaita ja tulosten
vähättely juuri haitallisuuden kannalta on ilmeistä.
Kännykkäteollisuudelle suotuisat tulokset
päätyvät myös helpommin julkisuuteen.
-
- Historiasta voidaan havaita, ettei tutkimustulosten
ohjaaminen tiettyyn ennalta määrättyyn suuntaan ole mitenkään tavatonta.
Kaksi suurinta vaikutinta tietyn tuloksen julkistamiseen ovat varmastikin
tiedemiehen ja hänen edustamansa yhtiön maine sekä tieteellisestä
todisteesta saatavat taloudelliset hyödyt. Varsinkin nykyään taloudelliset
edut nousevat yhä tärkeämmäksi, eikä jonkin aineen julistaminen
vaaralliseksi ole juurikaan koskaan taloudellisesti kannattavaa teollisuudelle.
Etenkin epäselvät rajatapaukset ja vaikkapa "vain vähän" syöpäriskiä
lisäävät aineet voidaan päätyä julistamaan vaarattomiksi taloudellisten
etujen varjossa. Kilpailu on kovaa ja siinä on pärjättävä, ajatellaan
Darwinia vanhaan malliin tulkiten. Esimerkiksi atsovärit sallittiin uudestaan käyttöön EU:n
myötä Suomessakin, vaikka niiden haitat ovat selvästi tiedossa - mutta ne
ovat halpoja teollisuudelle. Toinen esimerkki on torjunta-aineet, kuten DDT, joista myös
oli pitkään selvää näyttöä haitallisuudesta, mutta niiden käyttöä
jatkettiin - jatketaan edelleen mm. kehitysmaissa. Myös geenimanipuloinnin haitoista luonnolle on selviä näyttöjä, mutta
geenimuuntelusta elantonsa saavat yhtiöt haluavat nähdä vain hyvät puolet.
-
- On myös todistettu, että tiedemiesten omat
päämäärät ja ulkoiset olosuhteet, kuten
tiedeyhteisön ilmapiiri vaikuttavat aina tutkimuksen lopputulokseen, vaikka tiedemiehen
lähtökohdat olisivatkin hänen omasta mielestään täysin objektiiviset.
Yleensä tutkimukset suoritetaan jonkin teorian osoittamiseksi todeksi tai
vääräksi. Tiedemiehet, jotka etsivät todisteita elämästä Marsista,
löytävät niitä paljon todennäköisemmin kuin tiedemiehet, jotka etsivät
todisteita elämän esiintymistä vastaan.
-
- Jos ajatellaan Darwinin aikaa 1800-luvulla, olisi varmasti ollut hyvin vaikeata julkaista kehitysteoria, joka olisi
todennut vallitsevan yhteiskuntarakenteen luonnon vastaiseksi. Olihan joskus
mahdotonta todistaa maan olevan pyöreä, kun valtaosalla ihmisistä oli
vankka käsitys sen litteydestä. Samanlaista jäykkyyttä tieteessä on
havaittavissa nykyäänkin. Vaikka on varmasti järkevää vaatia todisteita
jostakin asiasta eikä suin päin rynnätä johtopäätöksestä toiseen, on
myös haitallista itsepäisesti pysytellä vanhoissa uskomuksissaan ja
suhtautua kaikkeen uuteen tietoon kielteisesti. Mielestäni olisi
terveellistä myöntää, ettemme koskaan tule tietämään kaikkea mistään
yksittäisestä asiasta ja että voimme olla myös aina väärässä. Mikään
ei ole maailmassa varmempaa kuin että kaikki muuttuu eikä mikään ole
pysyvää.
-
- Lopuksi
voisin todeta arkkitehti Kaj Nymanin sanoin: "Luonnosta voisi oppia, että
evoluutio ei ole sitä että vahvin voittaa, vaan että se jää eloon joka on
tarpeeksi nöyrä oppiakseen mitä merkitsee olla osa ympäristöä."
-
- - 12.8.2004
-
- * Vihreän polun julkaisu: Darwinin
kehitysoppi ajan tasalle
|